Sirpa Keski-Antila

Aluesihteeri

Lue Sirpan ystäväkirjeitä
- Sirpan ystäväkirje 12/2011

Lue Sirpan aluekirjeitä oman alueensa jäsenille
- Sirpan aluekirje 12/2011

Kirjoita Sirpalle Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen tai soita 0400 974 102

Arkihenki

Kirjoittanut Sirpa Keski-Antila
Lapsi on ihme. Vilpittömyydessään, aitoudessaan, uskossaan. Ja myös viisaudessaan. Miten lapsi osaakin asettaa sanansa usein niin kohdalleen. Kerron esimerkin: Keskimmäinen poikamme Antti oli 5-vuotiaana kuullut ja opetellut uusia sanoja. Kirosanoja oikeen ”pohojammaan murtehella” ja ässän kans. Näki jo kaukaa äiteensä ilimeestä ja jalakaterän asennosta, jotta tuosta se ainaki suuttuu. Ja taas pärähytti kierän ilimeen saattelemana sen kielletyn kirosanan. Vanhanaikaasena äiteenä jouduin sitten laittamaan uhkaukseni käytäntöön: pesin poijan suun saipualla. No, poika vaan tuumas: ”Nam hyvempää!” Kului pari viikkoa, eikä saippua aivan ilmeisesti ollu riittävän tehokas apu. Oli siirryttävä seuraavaan vaiheeseen, mäntysoopaan! Siitäkin olin muutamaan kertaan varootellu, jotta on tosi pahaa. Vesilasi oli vieressä, että pikku-mies sai heti huuhtoa pois mäntysuovan maun suustaan. Tämä tehos jo vähän paremmin, mutta sitten rumat sanat taas palasivat. Kyselin päiväkotien lastentarhanopettajilta, miten toimivat, jos kirosanat osoittavat suuhun juuttumisen oireita. Sain neuvoksi VALKOPIPPURIN! Uhkailin, kiristin ja lahjoin (niin kuin kai kaikki kunnon vanhemmat joutuvat joskus tekemään). Ei auttanut. Selitin taas vesilasin kanssa, että tämä ”lääke”-mauste on tosi, tosi väkevää, mutta oikein tehokasta. Suun huuhtelun jälkeen Antti-poika päivitteli itsekin, että ”olipas tehokasta ainetta”. Avasi suunsa ja näytti, että yhtään rumaa sanaa ei jäänyt enää kielenkään taakse. Keskustelimme pikku-miehen kanssa, että mitä hän ajattelee. Mistä niitä rumia sanoja oikein tulee? Antti viittasi niin kuin koulussa: ”Äiti, minä tiedän! Se on se ARKIHENKI, joka panee pienen poijan suuhun rumia sanoja!” Minä ihmettelemään, että mikä ihmeen ARKIHENKI? Antti valistaa äitiään: ”Kuule, kun päiväkerhossa puhuttiin Pyhästä Hengestä. Se antaa ihmisille kaikkia hyviä asioita. Hyviä sanojakin. Ja kun Pyhä Henki on hyvä, niin ARKIHENKI sen täytyy olla, joka laittaa pienen poijan suuhun rumia sanojakin. ”Mikä jumalallinen viisaus! Tunnistatko sinä ARKIHENGEN? Kyllä se mokoma on varsin hyvin voimissaan meissä Jumalan omissakin. Ja yrittää uskotella, ettet sinä ole sen huonompi, kuin tuo ja tuo lähimmäinenkään. Tai sitten se vakuuttaa sinulle, että sinusta ei ole mihinkään. Oot niin kelvoton, ettei Jumalakaan voi sua auttaa. Tai laittaa sinut aina vertailemaan, tai puhumaan pahaa, tai, tai, tai… Meitä aikuisia ARKIHENKI sitte hyppyyttääkin. Vaan pelkääpä sekin jotakin: Jeesuksen Kristuksen, Vapahtajamme nimeäkin. Siinä meillä valkopippuriakin tehokkaampi ase. Lue lisää vaikka Room. 3:23-24.
Viimeksi päivitetty 15.02.2012 08:44

Jouluevankeliumi

Kirjoittanut Sirpa Keski-Antila
Valmistuttuani syyskuun viimeisenä sunnuntaina 1970 nuorisotyön ohjaajaksi olin onnekas. Pääsin heti kahden päivän päästä viransijaiseksi Jalasjärven seurakuntaan. Viihdyin mainiosti. Sitten kuitenkin naapuriseurakunnassa Kauhajoella avautui vakituinen virka ja laitoin paperit ”likoon”, kun ajattelin, ettei sitä tiedä, koska näin läheltä kotia seuraavan kerran paikkoja on tarjolla.
Viimeksi päivitetty 15.02.2012 08:45
Lue lisää...

”Ku ittekki yrittää, niin Jumalaki auttaa!”

Kirjoittanut Sirpa Keski-Antila
Oletko kuullut tuollaista lausetta ennemmin? Pohjanmaalla, varsinkin takavuosina sitä saatettiin - paikkakunnista riippuen - viljellä varsin useinkin. Kristitylle ihimiselle tuo sanonta on kumminkin vähän ristiriitainen. Se pitää laittaa omaan selitysosastoonsa. Ahkera ihminen saattaa löytää sanonnasta syyn ja selityksen ahkeruudelleen.
Viimeksi päivitetty 07.12.2011 10:00
Lue lisää...