Ulla Kakkonen
Julkaistu: 03.10.2018 07:38
 |
Kiteen ev. kansanopiston rehtori Ulla Kakkonen kuoli vaikeaan sairauteen 7.8.2018. Työuransa Ulla aloitti heti ylioppilaaksi tultuaan Kiteen kansalaiskoulun vs. opettajana ja sen jälkeen Kiteen Osuuskaupan konttoriapulaisena. Kauppaopiston jälkeen hän toimi muutamia vuosia toimistotehtävissä työvoimahallinnossa Joensuussa ja Kiteellä. Varsinaisen elämäntyönsä Ulla teki kuitenkin kasvatuksen kentällä, erityisesti lasten ja nuorten parissa. Lähes koko 1980- ja 1990-luvun hän työskenteli Joensuun kaupungin sosiaalitoimessa lastenhoitajana, lastentarhanopettajana ja perhepäivähoidon ohjaajana. Vuonna 1998 Ulla siirtyi Kiteen Ev. Kansanopiston palvelukseen kasvatusaineiden opettajaksi. Rehtorin tehtäviä hän hoiti vuorotteluvapaan sijaisena 2001-02 ja vakinaisena vuodesta 2003 lähtien. Paria välivuotta lukuun ottamatta hän johti opistoa siitä alkaen kuolemaansa saakka. |
Ullan rehtorikaudella kansanopistojen toimintaympäristö muuttui monin tavoin. Valtiovalta tiukensi otettaan leikkaamalla valtionosuuksia ja patistelemalla pieniä opistoja sulautumaan yhteen tai vähintäänkin muodostamaan jonkinlaisia konsortioita. Tämä yhdessä toimialueen väestön vähenemisen ja nuorten ikäluokkien pienenemisen kanssa on vaikeuttanut erityisesti pienten opistojen toimintaa.
Näissä oloissa Ullan luovuus, energisyys ja ennakkoluulottomuus oli tarpeen. Hänen johdollaan kurssitarjontaa kehitettiin jatkuvasti, ideoitiin uusia hankkeita ja verkostoiduttiin yhtä hyvin paikallisesti, maakunnallisesti ja kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kaupalliset opinnot loivat pohjaa myös talouden ymmärtämiseen. Kaiken aikaa talous oli tiukoilla, mutta mm. välttämättömät rakennusten korjaukset tehtiin eikä yt-neuvotteluja ollut tarpeen käydä.
Ullan kiinnostus lähetystyötä kohtaan vei hänet lukukaudeksi vapaaehtoistyöhön Afrikkaan. Tästä kontaktista seurasi opiston koulutushanke Sambiassa kehitysyhteistyövaroin. Projekti onnistui niin hyvin, että sen jälkeen ministeriö suorastaan tarjosi opistolle vastaavanlaisia hankkeita. Niukat henkilöstöresurssit eivät kuitenkaan sallineet näihin lähtemistä.
Sambian kokemus rohkaisi Ullaa ja opistoa avautumaan laajemmin kansainvälistymiselle kotimaassa. Maahanmuuttajien koulutuksesta tuli entistä kiinteämpi osa opiston työtä. Kansanopistosta kehittyi paikkakunnan kansainvälisin oppilaitos, jonka kursseilla on vuosittain opiskelijoita jopa paristakymmenestä maasta. Uusin aluevaltaus on toiminta yliopistokampuksena ulkomaalaisille opiskelijoille. Sen käynnistymistä Ulla ei enää ehtinyt nähdä.
Myös hengelliset viikonloppukurssit olivat Ullan sydäntä lähellä. Työtuntejaan laskematta hän ideoi ja paimensi niitä itse mukana ollen.
Luonteeltaan Ulla oli aurinkoinen, sosiaalinen ja avoin sekä tarvittaessa jämäkkä. Häntä oli helppo lähestyä, olipa tulija henkilökuntaa, opiskelijoita tai asiakkaita. Veteraanikurssilaiset suorastaan rakastivat häntä.
Henkilökunnalle Ulla oli äitihahmo. Johtamistyylinä hän usein mainitsi voimaantumisen teorian (”empowering”); Ulla tuki jokaista tämän omassa työtehtävässä ja loi luottamuksellisen ilmapiirin, jossa henkilöstön oli helppo kasvaa vastuuta kantavaksi ja itseohjautuvaksi. Ulla halusi että jokainen opiston henkilökuntaan kuuluva sekä oppilaaksi tuleva tuntee itsensä arvokkaaksi ja ainutlaatuiseksi.
Ulla oli koko sydämestään sitoutunut opiston työhön. Vanhaa sanontaa käyttäen hän koki sen kutsumukseksi. Hän oli kasvanut kiinni opistoon jo lapsuudessaan, vanhempien mukana opiston tilaisuuksissa. Kun hän sitten tuli opistolle töihin, hän tunsi paikan kotoisaksi. Sanojensa mukaan lapsen lailla Taivaan Isään luottaen hän uskoi tämän työjakson jälkeen muuttavansa taivaan kotiin. Se muutto tuli yllättävän varhain.
Opiston väki jää kiitollisena kaipaamaan pidettyä rehtoria.
Lähimpinä häntä kaipaavat puoliso ja lasten perheet, erityisesti kaksi lastenlasta.
Heikki Pirinen
Eeva Nygren
Kiteen Ev. Opistossa hengellinen viikonloppu "Ullan aika” 5.-7.10.2018. Katso tästä lisätietoa.