Julkaistu: 03.04.2020 10:33

3.4. Viime yönä satoi Espoossakin lunta. Eilen kävin ostamassa pienelle pihalleni kalkkia. Olen ymmärtänyt, että tehokkaimmin se vaikuttaa lumen päälle kylvettynä, koska se menee lumen sulamisvesien mukana maan sisään. Siksi kävin levittämässä aamusta kalkin. Ehkä se vähän sammaloitumista hidastaa.

Arkiset tehtävät ovat mukava vastapaino muutoin rajoitetulle elämälle. Rivitaloasunnossa ei niitä vaan niin kovin paljon ole.

Kyllä tämä tilanne myös mielialaan vaikuttaa. Erityisesti huolettaa se, kuinka paljon elämä Suomessa ja koko maapallolla tämän pandemian kautta muuttuu. Millaisessa maailmassa lapsemme joutuvat kantamaan vastuuta. Mutta ehkä presidentti Koiviston lausuma ajatus sopii tähänkin hetkeen: "Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” Presidentti Niinistönkin lausuma ajatus fyysisen etäisyyden ottamisesta ja henkisen läheisyyden lisäämisestä on syytä pitää mielessä.

Mutta lopulta kuitenkin meidän turvamme on Ikiaikojen Jumala. Hän, joka kerran on tyhjästä minut ja sinutkin luonut ja joka tuntee sinun jokaisen päiväsi.

”Varpusia saa kolikolla kaksi, mutta yksikään niistä ei putoa maahan, ellei teidän Isänne sitä salli. Teidän jokainen hiuskarvannekin on laskettu. Älkää siis pelätkö. Olettehan te arvokkaampia kuin kaikki varpuset.” Matt.10:29-32